Tallin historiaa ja esittelyä

Haavelaakson historia alkoi vuonna 2002, kun omistin pienen ja erittäin mukavan tallin kotipihassani. Hevosia ei ollut montaa, kaikki alkoi kolmen hevosen voimin. Tallini ei tuolloin vielä ollut Haavelaakso, vaan olin ristinyt sen nimellä Raspberry Hill. Tallihan tosiaan oli rakennettu kotini pihaan pienen kukkulan päälle ja mikä ihaninta, tallin kulmalla kukoistivat kesäisin varmastikin maailman maukkaimmat villivadelmat.

Tuohon aikaan hevoseni toimivat vain harrasteratsuina, eikä niiden kanssa kilpailtu kuin satunnaisesti joitain pikkukisoja. Aloin kuitenkin itsekin kiinostua yhä enemmän ja enemmän niin kilpailemisesta kuin suomenhevosten kasvatuksestakin. Vuonna 2004 olin aikeissa rakentaa tallistani suurempaa, jotta muutama uusi kilpahevoseni mahtuisivat mukaan kuvioihin. Saatuani kuitenkin erittäin hyvän tarjouksen hieman suuremmasta tilasta toisessa paikkakunnassa, päätin muuttaa kokonaan suurempiin tiloihin.

Muutto uudelle tilalle sujui hyvin ja hevoseni kotiutuivat sinne nopeasti. Tilan mukana sain paljon maita omistukseeni, lähestulkoon koko pienen laakson. Tilan entiset omistajat olivat puoliveristen kasvattajia ja teimme myös kaupat yhdestä tammavarsasta, josta tulisikin minulle mitä mainioin kilpahevonen. Entisten omistajien mukaan tilan nimi oli minunkin omistuksessani vielä jonkun aikaa nimellä Random, mutta nimi ei minun aikanani kuullostanut ollenkaan siltä kodilta, jossa minä nyt asuin. Tiesin, että tällä tilalla haaveistani kilparatsastajana ja hevosten kasvattajana voisi viimeinkin tulla totta. Tila nimettiin Haavelaaksoksi ja sitähän se tosiaankin myös on.

Nykyisessä Haavelaaksossa on kolme erillistä tallirakennusta. Näistä suurin on päätalliksi kutsuttu, jossa majoittuvat suomenhevosorit sekä nuoret ja kilpailevat suomenhevostammat. Päätalli on tilava ja valoisa sekä hevosille turvallinen. Karsinat ovat tilavat sekä jokaisella hevosella on oma ikkuna, josta ne näkevät tallin ulkopuolisiakin tapahtumia. Päätallista löytyvät vesikarsinat, oma rehuvarasto, oma satulahuone sekä omat lantalansa. Tallin työntekijöille on varattu oleskelutilat, suihkut ja wc päätallin vintiltä, jotta hevosten rauhaa häirittäisiin mahdollisimman vähän. Vintiltä löytyy reilusti tilaa ja muutama erillinen huone myös yöpymistä varten. Päätallista on myös sisäänkäynti suoraan maneesiin, mutta maneesiin pääsee myös ulkokautta.

Pikkutallissa asustavat tallin siitostammat mahdollisine varsoineen, sekä jo eläkkeelle siirtyneet suomenhevoset. Koska pikkutallissa asuvat varsovat tammat, on karsinat rakennettu entistäkin suuremmiksi ja varsojen riehumiselle turvallisemmiksi. Muutamaan karsinaan on tehty ovi suoraan tarhaan, jotta hevoset voivat halutessaan viettää pihattoelämää. Talli on myös valoisa ja sitä pyritään pitämään erityisen rauhallisena välttämällä turhaa liikennettä. Pikkutallista löytyy ainoastaan yksi varasto varsteita ja muita tarvikkeita varten, sekä pieni huone työntekijöitä varten. Työntekijöiden huone on kuitenkin käytössä vain silloin, kun joku tammoista on pian varsomassa ja saattaa tarvita apua. Muutoin kaikki pikkutallin tarvikkeet löytyvät ponitallista, johon pääsee suoraan pikkutallista.

Ponitalliin on nimensäkin mukaan asutettu kaikki tallin ponit. Ponitalli on muidenkin tallirakennuksien tapaan tilava, valoisa ja rauhallinen. Tallista löytyy pikkutallin kanssa yhteisenä käytettävä satulahuone, rehuvarasto sekä lantala. Työntekijöille ei ponitalliin oli rakennettu erillisiä tiloja, sillä omia varusteita voi säilyttää satulahuoneessa ja muutoin tulee käyttää päätallin oleskelutiloja. Karsinat ponitallissa ovat tilavia ja myös yhdestä ponitallin karsinasta pääsee suoraan tarhaan ulkoilemaan. Ponitalli sijaitsee heti päätallin läheisyydessä, joten niin maneesiin kuin kentällekin on lyhyt matka. Ponitallin takaa lähtee tallin yksityiskäytössä olevat maastoreitti, joka kulkee järven rantaan.

Haavelaaksosta löytyy tallirakennuksien lisäksi maneesi, kenttä sekä minun omakotitaloni. Maneesi on päätallin välittömässä yhteydessä ja kenttä heti maneesin vieressä. Maneesi on talviaikaan mahdollista myös lämmittää. Maneesissa on myös katsomo sekä kahvio. Maneesi on valoisa ja tilava, noin 25m x 60m, joten siellä voidaan järjestää myös suurempia kilpailuja ja hypätä vaativiakin esteratoja. Kenttä on maneesin kanssa suunnilleen samaa kokoa. Pohja on salaojitettu ja hyvin hoidettu, jotta se ei tulisi liian kovaksi eikä liian raskaaksi hevoselle. Vesisateellakaan kenttä ei mene huonoksi, eikä siihen muodostu suuria lammikoita. Maneesin ja kentän lisäksi ratsastus on mahdollista tallin yksityisellä maastoreitillä, jossa on erillisellä reitillä myös maastoesteitä.

Hevoset laiduntavat pääosin suurissa ryhmissä laitumilla, lähinnä sen mukaan miten ne tulevat keskenään toimeen. Suuria laitumia on neljä, joihin hevoset jaetaan ryhmiin suomenhevosorit, suomenhevostammat, ponitorit ja ponitammat. Koska kaikki eivät kuitenkaan tule keskenään toimeen, on erikseen vielä yksi pienempi laidun sekä muutamia tarhoja. Pienempi laidun on kesäisin tammojen ja näiden varsojen käytössä, kunnes ne voidaan siirtää muun lauman mukana suurelle laitumelle. Tarhoissa ovat pääasiassa orit, joita ei voi tarhata muiden kanssa. Laitumilla sähköpaimen pitää hevoset aitojen oikealla puolella, tarhoissa on lankkuaidat ja sähköpaimen.

Tallin pihassa on panostettu hevosten turvallisuuteen. Kaikki tarvikkeet säilytetään niille tarkoitetuilla paikoilla ja autot tulee jättää talon pihaan. Talliin johtaa yksityistie, jolla ei ole paljoa liikennettä ja lähimmälle isolle tielle on reilu kilometri matkaa. Piha-alueita pidämme siistinä ja viihtyisänä myös muille. Tallin ja talon nurkalta löytää kuitenkin myös palan Haavelaakson historiaa. Villivadelmapensaat koristavat kauniisti tallipihaa ja ne ovatkin peräisin ensimmäisestä tallistani; sieltä, missä kaikki tämä on saanut alkunsa. Ja nyt, voin vihdoinkin tehdä haaveistani totta.

Ulkoasu, kuvat ja tekstit ©: Tanja N.